61. Musikverein Sankt Mang Konzertprogramme Anno.. Translate this page EINE KLEINE ALPENSINFONIE. Leitung Stephan thomae und johannes Möller Leitung johannes Moeller und Stephan thomae. 1. Kees Vlak Music is my world http://www.mstm.de/fkonzerte.htm

Konzertprogramme anno .... Hier unsere Sammlung von Konzertprogrammen der letzten Jahre Abendserenade am Schulplatz in Kottern Beginn 20.00 Uhr Leitung: Georg Heim Im Reich des Indra Paul Linke Walzer Wiener Melodien Intermezzo Marsch v. Freundorfer Seitenanfang Herbstkonzert 1951 Kein Programm gefunden Seitenanfang Seitenanfang 12.10.1968 Freundschaftskonzert Krugzell - Sankt Mang Krugzell Leitung: Hans Reichart Festliche Fanfare G. Lotterer Ungarische Fantasie G. Lotterer H. Kliment Kupfer Karl Furter Sankt Mang Leitung: Paul Rietzler Musikalischer Auftakt G. Lotterer G. Baumann Hirten-Abendgebet Solisten: Anton Steiger und Herbert Hummel W. Jecker Welt-Bestseller Potpourri W. Tuschla Olympidae Marsch J. Labsky Gemeinsam: Unter dem Grillenbanner W. Lindemann Alte Kameraden C. Teike Seitenanfang Weihnachten 15.12.1968 im Stiefel Leitung. Anton Steiger (erstmals) Weihnachtspotpourri Weihnachtslieder Salut an Luxemburg Marsch von E. Patzke Das Hirten Abendgebet von w. Jecker Solist Bertl Hummel Schenkt man sich Rosen in Tirol von c. Zeller Olympiade Marsch von J. Labski

62. Mikrofilme 1106 Petrus thomae OCarm, In I Sent. johannes Duns Scotus OM, Opus Oxoniense I C VII 213 johannes de Turrecremata OP Sermo in die sancti thomae (fol. http://www.kaththeol.uni-muenchen.de/grabmann/bibliothek/mikrofilme/mikrofilme.h

Kontakt Vorstellung Links Bibliothek ... Home Mikrofilmbestand des Grabmann-Instituts A J L M ... Z Cod. 774 (746): Johannes de Rupella OM, In Apocal. (fol. 76-110v) ASSISI, Biblioteca Comunale Cod. 50 Guilelmus de Melitona OM, In Apocalypsim (fol. 1-104v) Cod. 51 Matthaeus de Aquasparta OM, In Apocal. (fol. 121-202) Cod. 57 Anonymus, In Apocalypsim (fol. 5-67v) Cod. 124 Alexander de Alexandria OM, In Sent. I-III (fol. 1-179) Cod. 132 Matthaeus de Aquasparta OM, In Sent. II, IV, Add.zu I. (fol. 1-298) Cod. 137 Johannes Duns Scotus OM, Ordinatio I-IV (fol. 1-291v) Cod. 138 Alexander de Hales OM, Tractatus. - Gualterus de Castro Theodorici, De praedicatione. - Guerricus de S. Quentino OP, Quodlibetum "Quaesitum est de resurrectione". - Odo Rigaldi OM, In Sent. III, Dist. 34 & 39. - Richardus Rufus de Cornubia OM, Quaestio de intellectu divino (fol. 1-292v) Cod. 154 Petrus de Trabibus OM, In I Sent. (fol. 1-125) Cod. 155

63. Johannes Bureus Alias bureus och johannes thomae agrivillenis bureus. normal Text 162574, v2 Inmatad av Cirodite. År 1599 tryckte Bereus en runtavla som kallas Bereus http://paranormal.se/topic/johannes_bureus.html

Johannes Bureus Författare Ändra sidan Visa ditt intresse Ämne 162564, v2 - Status: normal. är Författare Svensk runforskare, mystiker och författare f.1568-d.1652 Alias: bureus och johannes thomae agrivillenis bureus normal Text 162574 , v2 - Inmatad av Cirodite År 1599 tryckte Bereus en runtavla som kallas Bereus stora runtavla. Den är en stor koppargravyr i folieformat. Denna tavla visar bland annat runkalendrar och runtabeller. Bereus blir så känd i sin runkunskap att han blir lärare åt dåvarande konungen, Gustav Adolf. Senare skriver Bereus tre ABC- böcker med runor för att försöka utbilda det svenska folket i det då utdöende skriftspråket. Detta medförde inte att man skrev mer med runor, men runor kom man, som följd på dessa böcker, att använda runor som kodskrift under det trettioåriga kriget. Bereus blev Sveriges första riksantikvarie. Bereus var även intresserad av runmagi och mystik och en medlem av Rosenkreuzarna. Han skulle även ha varit duktig på att sia Personer Hjälpare Diskutanter Söker kontakt Redaktörer Sök Detta är en sida från webbplatsen PARANORMAL.SE

64. Universidad De Navarra /Navarra Translate this page Viennae apud Mathiam Bonhomme, 1542. Autor sec, Pseudp Tomas de Aquino, aut.thomae Walleys, aut. Prato, johannes de, imp. (Lyon) http://www.unav.es/search*spi/aPseudp Tomas de Aquino,/apseudp tomas de aquino/-

Historial de búsqueda) MATERIA: Flores silvestres en Universidad de Navarra (Limpiar Historial de búsqueda) (Fin de Sesión de Búsquedas) Search history function requires JavaScript AUTOR TITULO MATERIA PALABRA CLAVE ISN SIGNATURA CURSO Universidad de Navarra B.D. Cordoba Colección Completa Record: anterior siguiente Autor Boecio, Anicio Manlio Torcuato Severino Titulo De consolatione philosophiae Seudo Boecio: De disciplina scholarium. Omnia cum commentario Seudo-Thomae de Aquino (= Thomae Walleys) Publicac UBICACION SIGNATURA ESTADO HUMANIDADES FONDO ANTIGUO FA 130.061 NO SE PRESTA Descrip Materia Filosofía Educación Edad Media Nota Parte II. Sin fol. Sign.: A-G8. L. gót. 4 tam. (87G, 115G, 70G, 140G). 2 col., rodeado de comentario. 54-55 lín. Min. p. inic. Titulillos. Indizado en: H.C. 3406 GW. 4557 BMC. VIII,283 Pell. 2534 Pol. 3773 IGI. 1837 Goff. B-798 IBE. 1121 ISTC. ib00798000 Nota Autor sec Pseudp Tomas de Aquino, aut. Thomae Walleys, aut. Record: anterior siguiente (Historial de búsqueda) MATERIA: Flores silvestres en Universidad de Navarra (Limpiar Historial de búsqueda) (Fin de Sesión de Búsquedas) Tel. 948 425 600

65. UCLA Library Scandinavian Culture Series Microform Collection Bureus, johannes thomae Agrivillensis, Runakenslones lerespan, 197, 6. Bureus,johannes thomae Agrivillensis, Rvna ABC boken, Eskil Matzson, Vpsala, 1624 http://unitproj.library.ucla.edu/yrl/scandinavian/index.cfm?Letter=R

66. UCLA Library Scandinavian Culture Series Microform Collection Bureus, johannes thomae Agrivillensis, Smaragdina tabula chronologiae cherubinicaehactenus sigillatae pro assertione veritatis evangelicae ex ungvibus http://unitproj.library.ucla.edu/yrl/scandinavian/index.cfm?Letter=S

67. Runforskningens Historia - Magnar Enoksen johannes Bureus (15681652) johannes thomae Agrivillensis Bureus - den storepionjären i runsforskningen - anställning i Johan IIIs kansli 1590 som http://www.algonet.se/~ukforsk/runsten5.htm

Runforskningens historia /runsten5.htm/ 2003-07-05 UKF:s startsida Runforskningens historia Av Lars Magnar Enoksen Ur boken Runor 1998 Den senare har naturligtvis inte sysslat med ren forskning, men Ascahneus mycket tidiga verksamhet borde kunna ge honom en plats i runhistorien. Johannes (1488-1544) och Olaus Magnus - Gothorum Sveonumque Historia, 1544 med Alphabetum Gothicum Olaus publicerade 1555 Historia de Gentibus Septentrionalibus, historien om de nordiska folken – samma runalfabet som brodern Laurentius (1499-1573)och Olaus Petri Johannes Bureus (1568-1652) Johannes Thomae Agrivillensis Bureus Ole Worm Dansk konkurrent till Bureus. Bureus menade att runskriften uppkommit i Sverige - ny forskning visar att den nog uppkom i Danmark – Det var fadern Olof Celsius som publicerade dem Johan Hadorph Johan Peringer ( - Gud hade skapat runorna 2200 f. Kr. Bautil Nils Brocman Sagan om Ingwar Widfarne och hans son Swen. 1762. Ingvar den vittfarne. Olof von Dalin Antikvitetskollegiet ombildades till Antikvitetsakademien av Gustav III Johan Liljegren - grunden Liljegrens Run-Urkunder Sophus Bugge Erik Moltke Otto von Friesen Skillnaden mellan urnordiska j- och ng-runorna UKF:s startsida

68. Historia johannes thomae 1594–1612 Simon Sigfridi Forsskål 1614–1628 Läänitysaika johannes Gezelius nuorin 1711– isoviha / Turun Akatemian ylimääräinen teol. http://koti.mbnet.fi/~karuna/historia.htm

Sauvo-Karunan seurakunta Historia Helsingin Seurasaaressa . Karunan nykyinen kirkko rakennettiin paikalleen 1908-10. Sauvon ja Sauvo-Karunan kirkkoherrat Keskiaika Ascerus 1335 Henricus 1337 Peder Pedersson 1460-l, 1470 Omat kirkkoherrat Sauvo-Karunan seurakunta Alkuun Historia Kirkot Pappila ... Linkit

69. Namen T thomae (Thome). Aleyd, dochter van johannes Thomas AKAPB238 .06-16 06-16; Elizabeth, echtgenote van johannes thomae AKAPB414 .-09-19 http://stadsarchief.breda.nl/collecties/obit/RGNT.HTM

Talboom Dorothea (Johanna) (zuster) Thede, de Machteld, echtgenote van magister Theodericus de Thede Theodericus, magister, echtgenoot van Machteld Teengieters, zie Tingieters Tegenbosch Barbara (Theresia) (zuster) Theodorici Heylwig, dochter van magister Theodericus Joannes, zoon van magister Theoderici, heer Machteld, dochter van magister Theodericus Terheyen Jan Heynricks Teteringen, de Elizabeth Teunissen Gertruda (weldoener, moeder van zuster Valentina) Hubertus Andreas (vader van zuster Valentina) Teuwen Ancelmus Gregorii zie Gregorii Johannis Ancelmus Teeuwen, heer, magister, kapelaan, zie Ancelmi Tielemans (Tielmanni) Beatrijs, echtgenote van Tielmanni Dorothea (weldoener) Gertrude, echtgenote van Johannes Tielmanni Johannes, echtgenoot van Gertrude Johannes, senior Joannes ....-02-06 (voor 1415) Johannes, junior Theodoricus, vader van Johannes Tielmanni Tielmannus Johannis Tielen (Tiels) Adriana Adrianus Elysabeth Margriet Jan Tielsdochter, begijn Breda Tielkolen Egidius Tiels, zie Tielen Tierloet (Tierloets) Agatha, echtgenote van Zebertus Tierloots

70. Aufarbeitung Der Jenaer Universitätsgeschichte Im 20.Jahrhundert Translate this page Dathe, Uwe Gottlob Frege und johannes thomae. Göpfert, Hartwig Carl johannesthomae und die Entwicklung der Mathematik an der Universität Jena 1879 http://www2.uni-jena.de/philosophie/histinst/senatskomm/bibliographie1.html

1 Bibliographien Penzlin, Heinz (Hg.): Geschichte der Zoologie in Jena nach Haeckel (1909-1974), Jena 1994. 3 Kaiserreich und Weimarer Republik 3.1 Allgemeines Freges politisches Tagebuch, hg. von Gottfried Gabriel ; Wolfgang Kienzler, in: DZfPh 42 (1994), Heft 6, S. 1057-1098. 3.2 Disziplingeschichte 3.2.1 Theologie - Philosophie - Geschichtswissenschaft Dathe, Uwe: Frege in Jena. Eine Untersuchung von Gottlob Freges Jenaer Mikroklima zwischen 1869 und 1918, Diss. Leipzig 1992. 3.2.2 Rechts- und Wirtschaftswissenschaften Gerland, Heinrich: Die akademische Jugend und die Demokratie, Berlin 1919, in: Flugschriften der Wochenschrift "Das Demokratische Deutschland", H. 7, S.6 u. 9. 3.2.3 Sprach- und Literaturwissenschaften 3.2.4 Kunst- und Musikwissenschaften Corriand, Rotraud; Winkler, Michael (Hg.): Der Herbartianismus. Die vergessene Wissenschaftsgeschichte, Weinheim 1998. Hofmann, Balthasar (Hg.): Das Lebenswerk Prof. Dr. Wilhelm Reins, Jena 1917. 3.2.6 Medizin Seige, Max: Erinnerungen an Otto Binswanger, in: WZUJ, MNR 1954/55, S. 373-378.

71. Benjamin Thomae: Plastiken Und Skulpturen In Dresden Translate this page Benjamin thomae. (1682 - 1751) Dresden, Dreikönigskirche Altar mit den klugenund törichten Jungfrauen bzw. mit _Evangelisten johannes und Matthäus. http://www.neumarkt-dresden.de/Neustaedter-Markt/thomae.html

Benjamin Thomae Werk (laut Fritz Löffler "Das alte Dresden") - Zwinger, 1712 ff. - Palais de Saxe und British Hotel (plastischer Schmuck) um 1709 - Palais Wackerbarth, Medaillon August, um 1728 - Moritzburg, Terrassen-Kinderfiguren (mit J. C. Kirchner) 1727 ff. - Japanisches Palais, Giebelfries, 1733 ff. ( jetzt Fragement) Hauptwerk von Benjamin Thomas Detail vom Altar der Frauenkirche Fotos: Deutsche Fotothek Dresden, Dieter Krull

72. 1636 Translate this page Adr. Andreas thomae Caustadius – Aut johannes Erici (cf. 5) BRAN, Tartu UB.GRATULATIO. Ecce quid sanctam video Catervam? Anne visurus gradiar repente? http://www.ut.ee/klassik/neolatina/1636.htm

1. Adr: Nicolaus Laurentii Aritander – Aut: Petrus Andreae (Oratio funebris in obitum / / Johannis Jonae Uplandia Sveci, pastoris quondam ecclesiae Svecanae, quae Dorpati colligitur, / / qui / / anno / / 1636 die 19. Februarij obdormivit; cujus quoque corpus eodem anno die 25. ejusdem mensis terrae demandatum fuit: / / in Academia Dorpatensi / / declamata a / / Nicolao Laurentii Nicopensi. – Dorpati Livonorum, 1636: Lit. acad) (cf. 25)                                                           UUB, [Tartu UB] GRATULATIO Dorptenses spectant ubi prata virentia muros, Ambit et Embeccam campus amoenus agri; Imperij soevas ibi nunc moderatur habenas Mors, in quosvis quae dira venena vomit.           Hujus dente venenato est (heu) Janus ademptus,   Qui sparsit fidus dogmata sacra Dei. Is fuerat pietatis amans, virtutis alumnus, In quo summa fuit noscere cura Deum. Ipse prius Dorptae casta cum conjuge vixit,                     Nunc viget in coelis; quosque lucratus, habet.   Hoc illi. Nobis quid prodest flere? Nihil. Nam Sydereae ducit gaudia laeta domus.

73. Genos 48(1977), S. 6-12 (Homén-suvun Alkuperästä) Niissä esiintyy vuonna 1703 johannes thomae, joka oli saanut teinirahaavustuksenUrjalasta, mutta myöskin johannes Olai, teiniraha Akaalta. http://www.genealogia.fi/genos/48/48_6.htm

Artikkelin loppu Homén-suvun alkuperästä Kirjoittanut Rouva A NITA T UURALA , Helsinki Johan Homeen , s. Kalvolassa, vanhemmat kaiketi ratsutilallinen Keikkolan kylästä Olavi Olavinpoika Hommoinen ja hänen vaimonsa Maria. Yliopp. (tav.) Turussa 1710. Vihittiin papiksi 15.10.1721, määrätty Euran vt. kirkkoherraksi. Euran kirkkoherra appensa kuoltua. K. Eurassa 27.4.1725. - Puoliso Eurassa 27.7.1722 Margareta Gottleben (hänen 1. aviossaan), s. Porissa 28.2.1698, k. Eurassa 27.6.1755, 2. puoliso Euran kirkkoherra Isak Rothovius, k. 1746. Margareta Gottlebenin vanhemmat: Euran kirkkoherra Gregorius Gottleben ja Katarina Wallaeus, (Blomstedt - Matinolli: Turun hiippakunnan paimenmuisto, Hki 1963). Ylläoleva tieto on viimeisin ja tuorein painetuissa lähteissä olevista tiedoista Johan Homénin alkuperästä, ja siinä on tietyllä varauksella ("kaiketi") palattu Bergholmin sukukirjassa esiintyvään tietoon Johan Homénin vanhemmista. Aikaisimmat painetut matrikkelitiedot eivät kerro Johan Homénin alkuperästä mitään (Strandberg: Herdaminne över Åbo stift, v. 1832, ja Lagus: Åbo Akademis Matrikel, v. 1889). Bergholmin Sukukirja (Helsinki 1901) mainitsee suvun alkajana ratsutilallinen Olof Hommoisen Kalvolan pitäjän Keikkalan kylästä. Hänellä olisi ollut kaksi poikaa, joista toinen, Johan, lähti opintielle ja toinen, Erik jäi ratsutilan isännäksi.

74. Genos 29(1958), S. 21-23 (Lisiä Laguksen Ylioppilasmatrikkeliin) Urnovius, johannes thomae. Lagus I s. 75. Yo 165758. Seilin hospitaalin tilit1712 (VA 74586935) ikä 60 vuotta, otettu hospitaaliin 1698. http://www.genealogia.fi/genos/29/29_21.htm

Artikkelin loppu Tiedonantoja - Meddelanden Lisiä Laguksen ylioppilasmatrikkeliin J. Vallinkoski Laguksen ylioppilasmatrikkeli on yhden miehen suorittamaksi jättiläistyö, jolle uudet osakuntamatrikkelimme ovat voineet rakentaa ja tuoda runsaastikin esiin täydentäviä tietoja. Lisätietoja löytyy loputtomasti varsinkin 1600-luvun osalta erilaisista arkistolähteistä ja ne olisikin syytä tarkoin saattaa julkisuuteen. Rohkenisinkin toivoa, että Genoksen palstoilla jatkuvasti, kuten jo moneen otteeseen onkin tapahtunut, julkaistaisiin näitä tietoja. Seuraavassa painatetaan ohimennen muistiin merkittyjä täydennyksiä aikaisemmin tunnettuihin tietoihin ylioppilaitten vaiheista. Mainittakoon lisäksi, että tutkijoiden on syytä muistaa, että runsaasti lisäainesta on saatavissa Turun tuomiokapitulin painetuista pöytäkirjoista 1656-1661, joitten käyttöä 1950 julkaistu hakemisto helpottaa, sekä akatemian konsistorin pöytäkirjoista, jotka nyttemmin ulottuvat painettuina jo vuoteen 1738 saakka. Forladius, Jacobus Johannis. Lagus I s. 31-32. Yo 1646-47. Ollut Tallinnassa koulumiehenä ja pappina, kuollut v:n 1672 jälkeen. Andreas Hasselqwist kertoo kirjeessään Nils Gyldenstolpelle 10.1.1680 (UUB: N 451): Ollut 8 v. Tallinnan koulussa konrehtorina ja sinä aikana hoitanut 2 vuotta Forladiuksen lesken armovuosia.

75. Johannes-Evangelium Griechisch, Latein, Luther, Kapitel 20 Translate this page deinde dicit thomae infer digitum tuum huc et vide manus meas johannes-EvangeliumKap.20 bei PERSEUS (Wort für Wort morphologisch unterlinkt) http://12koerbe.de/euangeleion/ioan-20.htm

Hans Zimmermann, Quellensammlung in neun Sprachen Weltreligionen biblische Quellen ... Johannesevangelium griechisch / lateinisch (Vulgata) / deutsch (Luther 1545) : Kap. 20 euaggeleion kata Iwannhn evangelium secundum Ioannem (Vulgata) Euangelium S. Johannis (Luther 1545) Kap.1 Inhaltsverzeichnis zu den einzelnen Kapiteln links domum (hansz) ... index (inter nodos) Kapitel 20 Maria Magdalena in der Nacht am Grabe noli me tangere Vers Maria Magdalena in der Nacht am Grabe 1 thi de miai twn Sabbatwn Maria h Magdalhnh ercetai prwi skotiaV eti oushV eiV to mnhmeion kai blepei ton liqon hrmenon ek tou mnhmeiou una autem Sabbati Maria Magdalene venit mane cum adhuc tenebrae essent ad monumentum et videt lapidem sublatum a monumento AN der Sabbather einem / kompt Maria Magdalena vnd sihet / das der stein vom grabe hin weg war. 2 trecei oun kai ercetai proV Simwna Petron kai proV ton allon maqhthn on efilei o IhsouV kai legei autoiV hran ton Kurion ek tou mnhmeiou kai ouk oidamen pou eqhkan auton cucurrit ergo et venit ad Simonem Petrum et ad alium discipulum quem amabat Iesus et dicit eis tulerunt Dominum de monumento et nescimus ubi posuerunt eum Da leufft sie / vnd kompt zu Simon Petro Sie haben den HErrn weggenomen aus dem Grabe / vnd wir wissen nicht / wo sie jn hin gelegt haben.

76. Skandinaviske Tekster Fra 1600-tallet Bureus (Bure) johannes (Johan) thomae Agrivillensis (15681652). Runa ABC boken.1612. Messenius johannes (1579?-1636). Sveopentaprotopolis. http://www.skramstad.no/folkebok/1txtlinks1600.htm

Skandinaviske tekster fra 1600-tallet , som denne oversiktssiden er en del av. vevmesteren gjerne ha beskjed. Anbefalt ordbok til de norske og danske tekstene er Otto Kalkars ordbog over det gamle danske Sprog K.F. Söderwalls Ordbok öfver Svenska Medeltids-språket Ukjent forfatter Kurtze Beschreibung und Erzehlung von einem Juden mit Namen Ahazverus (tysk faksimile) Ahasverus KONG CHRISTIAN DEN FJERDES NORSKE LOVBOG af 1604 Bureus (Bure) Johannes (Johan) Thomae Agrivillensis (1568-1652) Runa ABC boken Messenius Johannes (1579?-1636) Sveopentaprotopolis. Thet är the fem förnämste och älste Sweriges och Götes Huvudstäder Claus Porsz til Melusina En nyttig Hussbog: Kaldis retteligen, Leffnetz Compasz Ukjent forfatter Lars Wivallius Klage-Wijsa Öfwer Thenna torra och kalla Wååhr Georg Stiernhielm (1598-1672) Gambla Swea- och Götha-Måles Fatebur Kongl: Mayst:tz(!) Placat och Påbudh, Om Gamble Monumenter och Antiquiteter Samuel Jonae Columbus (1642-1679) Öfwer Fordom Hans Kongl. May.tz TrooMan och Krijgs-Råd, Den Edle och Wälborne Herren, Göran Stiernhielm

77. Differential-, Integralrechnung, Funktionentheorie Translate this page Dif 14, thomae, johannes, Vorlesungen ueber bestimmte Integrale und die FourierschenReihen, Leipzig Teubner 1908, 182 S. x. Dif 15, Forsyth, Andrew R., http://www.sternwarte.uni-erlangen.de/~ailib/buch/dif.html

Differential-, Integralrechnung, Funktionentheorie Standort: II/D-1 Dif 1 Houel, Jules Theorie elementaire des quantites complexes Baende 1,3 Paris Gauthier-Villars, x Dif 2 Meyer, Gustav F. Vorlesungen ueber die Theorie der bestimmten Integrale zwischen reellen Grenzen Mit vorzuegl. Beruecks. d. von P. Gustav Lejeune-Dirichlet im Sommer 1858 geh. Vortr. ueber bestimmte Integrale Leipzig Teubner 1871, XVIII, 628 S. : graph. Darst. x Dif 3 Namur, A., Mansion, Paul Tables de logarithmes 'a 12 decimales jusqu''a 434 milliards avec preuves Bruxelles Hayez 1877, 26, XIV, 11 S. x Dif 4 Houel, Jules Cours de calcul infinitesimal Baende 1-4 Paris Gauthier-Villars, x Dif 5 Enneper, Alfred Theorie der bestimmten Integrale Hs. Goettingen 1881, 347 S. x Dif 6 Schreibner, Wilhelm Theorie der elliptischen Funktionen Hs. Leipzig 1882, 141 S. x Dif 7 Mayer, ... Die allgemeine Theorie der gewoehnlichen Differentialgleichungen Hs. Leipzig 1882, 236 S. x Dif 8 Mayer, ... Variationsrechnung Vorlesung, Hs. Leipzig 1883

78. Sigfridus Aronus Forsius (n. 1560–1624) Sotilaspappina Ja Hovisaarnaajana C 29 Bureus, J. Anteckningar af johannes thomae Agrivillensis Bureus. Utg.Av GE Klemming. Samlaren IV Årg. 1883, V Årg. 1884. Stockholm 1885. http://www.saunalahti.fi/arnoldus/saf_soti.html

Arno Forsius Kaarle-herttuan ja Sigismundin välinen kiista Sigfridus Aronus Forsiuksen elämässä oli vaikuttavana taustatekijänä Kaarle-herttuan ja Sigismundin välinen taistelu Ruotsin kruunusta. Tämä valtakunnan sisäistä elämää ja ulkopolitiikkaa pitkään häirinnyt kiista oli saanut alkunsa kuningas Juhana III:n kuoltua vuonna 1592. Silloin Ruotsin kuninkaaksi tuli hänen poikansa Sigismund, joka oli valittu viisi vuotta aikaisemmin Puolan kuninkaaksi (siellä Sigismund III). Hänen poissa ollessaan Kustaa Vaasan nuorin poika Kaarle-herttua otti Ruotsissa valtakunnan johdon käsiinsä valtaneuvoston tukemana. Sigismund tuki katolisuutta ja katolista vastauskonpuhdistusta, kun taas Kaarle-herttua puolusti protestanttisen uskon säilyttämistä ja vahvistamista valtakunnassa. Sekä Sigismundilla että Kaarle-herttualla oli omat kannattajajoukkonsa Ruotsissa ja Suomessa. Suomessa vallanpitäjät kannattivat enimmäkseen Sigismundin kuninkuutta, vaikka eivät hyväksyneetkään katolista uskoa. Sigismund menetti Ruotsin kuninkuuden vuonna 1598, mutta hän elätti jatkuvasti toiveita päästä uudelleen Ruotsin hallitsijaksi. Kaarle-herttuasta tuli vuonna 1595 Ruotsin valtionhoitaja, vuonna 1604 hallitseva perintöruhtinas ja vuonna 1607 kuningas Kaarle IX. Sigismundin ja Kaarle-herttuan väliselle kiistalle oli ominaista molemminpuolisen epäluuloisuuden ilmapiiri, jossa vastapuolet yrittivät eri tavoin horjuttaa kummankin vallanpitäjän ja näiden tukijoiden välistä luottamusta niin hallinnon, ulkopolitiikan kuin uskonnonkin kohdalla. Sen lisäksi vaikutusvaltaisia henkilöitä pyrittiin houkuttelemaan vastustajan leiristä omalle puolelle. Näissä oloissa suosio vaihtui herkästi epäsuosioon. Pettureiksi ja luopioiksi osoittautuneita rangaistiin ankarasti ja moni heistä sai menettää henkensä.

79. T-Mitglieder Translate this page thomae, johannes, * 11.12.1840, † 02.04.1921. THOMAS, KARL, * 28.11.1883,† 06.09.1969, Nachruf in Jb. 1969–1970, S. 275–277 http://www.saw-leipzig.de/sawakade/2mitglie/t.html

Gesamtmitgliederverzeichnis (alphabetisch) A B C D ... Z TACKENBERG, KURT TAUBE, MANFRED TELEGDI, ZSIGMOND THADDEN, RUDOLF VON THIELE, ROLF THIEME, PAUL THIERGEN, PETER THOMA, HEINZ THOMAE, JOHANNES THOMAS, KARL TITEICA, SERBAN G. TOEPLER, AUGUST TOMASOV, NIKON D. TRAUTMANN, REINHOLD TREIBS, WILHELM TREU, GEORG TUCH, FRIEDRICH TURNER, SIR ERIC GARDNER var a = "Letzte Aktualisierung: " + document.lastModified; document.writeln (a + "." )

80. Forskningsarkivet > Samlingar > Avskrifter Bureus, johannes thomae, (1568 1652), Sumlen, där uthi ähro åtskilligecollectaneer, som uthi een och annan måtta tiäna till Antiquiteternes excolerande. http://www.foark.umu.se/samlingar/avskrifter.htm

Hem Webbindex Kontakta Forskningsarkivet ... Samlingar Avskrifter handskriftssamling AVa:1, exekutiva fastighetsauktioner 1840-1903 AVc:1, entreprenad-auktioner 1857-1910 CI:1-5, brevdiarier 1856-1906 FII:1, domboksutdrag 1863-1905 AIa:11, 1810-1815 AIa:12, 1815 AIa:13, 1816-1819 AIa:14, 1820-1822 AIa:15, 1823-1824 AIa:16, 1825-1827 AIa:17, 1828-1829 Krigshandlingar 1808-1809. (Kopior av original i Krigsarkivet) AIa:10, 1832-1838 AIa:11, 1839-1844 AIa:12, 1845-1849 AIa:13, 1850-1853 AIa:14, 1854-18 Digital kopia av original i Uppsala universitetsbibliotek. Vadstenadiariet Diarium Vadstenense. Vadstenadiariet skildrar livet i Vadstena kloster under perioden 1384-1545.

A  B  C  D  E  F  G  H  I  J  K  L  M  N  O  P  Q  R  S  T  U  V  W  X  Y  Z

Page 4     61-80 of 100    Back | 1  | 2  | 3  | 4  | 5  | Next 20