81. RYDMAN vaikuttaneiden osuus tässä 16 huipun joukossa on huomattava mukaan ovatpäässeet Friedrich WA Argelander, anders Johann lexell ja Yrjö Väisälä. http://www.tsv.fi/ttapaht/004/rydman.htm

Alkuun Jan Rydman Filosofian sanakirja ja Filosofian sanakirjan filosofi S. Albert Kivinen on ehtinyt jo moukaroida lyttyyn Helsingin Sanomissa helmikuussa otsikolla "Sanakirja, jota ei voi suositella". Aristoteles ulos Puutteita ja outoja juttuja William Herschelin musiikki-taustan tietosanakirjat usein kuittaavat ohimennen. Toisin kuin Astronomer Royal King's Astronomer Uusi

82. Helsingin Yliopisto anders, Andreij vai Andreaus. Vuonna 1775 lexell nimitettiin Kuninkaallisen Turun anders Johan lexell. http//sv.wikipedia.org/wiki/anders_Johan_lexell. http://www.helsinki.fi/yliopistonhistoria/oivallukset/1_oivallus.htm

Helsingin yliopisto 365 vuotta Yliopiston historia Etusivu Kuninkaallinen Akatemia Keisarillinen Yliopisto Helsingin yliopisto Lisätietoja: Yliopistolliset symbolit Promootiot Kanslerit Statuutit ... Yliopiston keskusarkisto Ylioppilasmatrikkeli: Taivasmekaniikkaa A. J. Lexell Newtonin Charles Messier A. J. Lexell Newtonin Laskelmillaan Lexell Turusta Pietariin Leonhard Eulerille Euler tunnisti heti nuoren Lexellin lahjakkuuden. Kun tiedeakatemian esimies kreivi Orlov Uranus oli sensaatio Vuonna 1781 astronomi William Herschel Daniel Bernoullille kirjeen, jonka tämä julkaisi. Lexell kirjoitti, että näyttää ilmeiseltä, että "herra Herschelin uusi tähti" oli planeetta. Samanaikaisesti vastaavan havainnon teki toisaalla ranskalainen Laplace Anders, Andreij vai Andreaus Lexellin aikalaisen, Turun Akatemian professori Henric Gabriel Porthanin mukaan Lexell oli kuitenkin läpi elämänsä "mielenlaadultaan suomalainen". Lexell piti yhteyttä Suomeen muun muassa lähettämällä turkulaiseen

83. Helsingin Yliopiston Opettaja- Ja Virkamiesmatrikkeli 1640-1809 /Filosofinen Tie lexell, anders Johan (* 1740 † 1784), matematiikka. 1764. Calonius, Matthias (*1737 † 1817), talousoppi. 1764. Selen, Johan (* 1727 † 1781), http://www.helsinki.fi/keskusarkisto/virkamiehet_2/filosofinentdk.htm

Helsingin yliopiston opettaja- ja virkamiesmatrikkeli 1640-1917> Ruotsin vallan aika 1640 - 1809 Filosofinen tiedekunta Virka perustettiin 1640, jaettiin 1811 Stodius, Martin (* 1590 † 1675), teol. prof. III 54 Bergius, Petrus (* 1612 † 1691) Falander (aat. Tigerstedt), Erik (* 1640 † 1697), lainopin prof. 82 Fortelius, Gabriel (* 1637 † 1721) Paulinus, Simon (* 1652 † 1691) Lund, David (* 1657 † 1729), teol. prof. III 97 Pihlman, Isak (* 1650 † 1707), kaunopuheisuuden prof. 04 Nesselius, Israel (* 1667 † 1739), kaunopuheisuuden prof. 07 Alanus, Abraham († 1720), teol. prof. III 12 Juslenius, Daniel (* 1676 † 1752), teol. prof. III 27 Filenius, Petrus (* 1704 † 1780), teol. prof. III 41 Steenman, Gregorius (* 1700 † 1746) Clewberg, Karl Abraham (* 1712 † 1765), teol. prof. III 57 Ross, Isak (* 1706 † 1783), teol. prof. IV 71 Tidgren, Gabriel (* 1743 † 1789) Gadolin, Gustaf (* 1769 † 1843), teol. prof. II 05 Bonsdorff, Johan (* 1772 † 1840), kreikan kirjallisuuden prof. 12 Virka perustettiin 1640 kaunopuheisuuden prof. virkana, runouden prof. virka yhdistettiin siihen 1747 Terserus, Johan, nuor. (* 1612 † 1649)

84. Viatrigo Translate this page Da Rússia, o astrônomo sueco anders lexell alertou Herschel que este não haviadescoberto apenas mais um cometa, mas um novo planeta do sistema solar. http://www.cnpt.embrapa.br/informativo/viatrigo/viatrigo10.htm

Ano 1 - Nº 10 Passo Fundo, RS 22 de outubro de 2004 Mais de 600 pessoas no Dia de Campo da Embrapa Trigo. Agenda Gaúchos iniciam a colheita da canola. Expediente ... Artigo A Ciência e a Estrutura do DNA Curtas Notícia da Semana Preço do trigo em queda no Estado ( Correio do Povo). Notícias sobre trigo no Brasil e no mundo. Edições Anteriores Mais de 600 pessoas no Dia de Campo da Embrapa Trigo Durante dois dias estudantes, técnicos e pesquisadores trocaram conhecimentos sobre cereais de inverno na Embrapa Trigo (Passo Fundo, RS), unidade da Empresa Brasileira de Pesquisa Agropecuária, vinculada ao Ministério da Agricultura, Pecuária e Abastecimento. O Dia de Campo Institucional de Inverno, dividido em dois dias, 18 e 19, faz parte da programação na Semana Nacional da Ciência e Tecnologia, instituída pelo Presidente Luis Inácio da Silva em junho deste ano, com o objetivo de mobilizar a população em torno de temas e atividades científicas. No campo, os visitantes ainda puderam tirar dúvidas sobre controle de doenças, fertilidade, erosão no Sistema Plantio Direto (Vertical Mulch), manejo de cultivares e rendimento. Já no saguão do prédio principal da Embrapa Trigo, segue até o dia 22 a mostra de trabalhos voltados a proteção das plantas contra doenças e pragas, com a apresentação de 30 pôsteres nas áreas de fitopatologia e entomologia. "Nestes eventos há interação não somente com a pesquisa, mas também na troca de informações entre os produtores e diferentes grupos de assistência técnica. Deste modo, os participantes dividem alegrias e frustrações, avaliando em conjunto alternativas para crescimento do agronegócio de cereais" , afirma o chefe de comunicação e negócios, Adão Acosta.

85. Friedrich Wihelm (detto William) Herschel anders lexell (1740-1784) affrontò i calcoli e trovòche il nuovo corpo celeste orbitava a una distanza doppia di quella del più http://digilander.libero.it/andromedda/personaggi-herschel.htm

Herschel Il settecento evolse nella società in cui viviamo, ora giunta alle vette postmoderne. Questo vale anche per la scienza, la musica, l'astronomia che, a partire dal 1780 circa, formulò nuovi formidabili programmi. Uno di questi era la meccanica celeste, finalmente distinta dalla meccanica generale; un altro era l'esplorazione delle profondità cosmiche per mezzo di grandi telescopi. Quest'ultimo si deve soprattutto all'attività di un musicista inglese di origine tedesca, Friedrich Wilhelm (detto William) Herschel, convertito all'astronomia. Nato ad Hannover il 15 novembre 1738, egli non aveva posseduto alcuna nozione di astronomia fino ai trentacinque anni. Il reggimento del padre era stato trasferito dal continente al Kent, dove William diventò organista e con questo mestiere si guadagnava dignitosamente da vivere. Interessatesi dapprima alla matematica, cercò di procurarsi un buon telescopio ma, essendo troppo caro per la sua tasca, cominciò a costruirne di propri. Per otto anni condusse una doppia vita, suonando di giorno e costruendo specchi e montature di sera. Egli voleva dotarsi del massimo potere d'ingrandimento e della massima capacità di scorgere i dettagli deboli, e solo i telescopi riflettori, seguendo lo schema progettato da Newton, potevano essere costruiti in dimensioni tanto grandi da soddisfare questa sua esigenza. Un primo esemplare fu così dotato di un obbiettivo di 48 cm di diametro e 6,3 metri di lunghezza focale.

86. Observatoriemuseet anders lexell Bertil Lindblad Carl von Linné Knut Lundmark Alfred E. Nobel JohannesR. Rydberg Carl W. Scheele Arne W. Tiselius E. Hugo von Zeipel http://www.observatoriet.kva.se/svenska/utstallningar/tillfalliga/manen/

Kupolen KALENDARIUM VISNINGAR KONFERENS/FEST ... IN ENGLISH (7 oktober 2000-11 mars 2001) Antiken 1600-talet: teleskopet och Galileo Antiken 1600-talet: teleskopet och Galileo Den fotografiska tekniken Efter Apollo Storleken och utseendet "Månljuset" Till "Månen" >> Publikation: Observatoriemuseets skriftserie nr 3. Stockholm 2000, ISSN 1404-3793. Bildtexter Den fotografiska tekniken Det var först i och med 1960-talets månutforskning med kulminering i Apollo-projektet som kratrarnas sanna natur framstod entydigt. En bild växte fram av planeter utsatta för ett ständigt bombardemang av projektiler i olika storlekar. De vanligaste, osynliga "dammpartiklar", hade lämnat spår efter sig i form av mikroskopiska kratrar i stenarna som Apolloastronauterna förde med sig hem. En typisk kropp på kollisionskurs i det inre planetsystemet slår ofta ned med en fart på tio eller tjugo kilometer per sekund, vilket gör att det mesta materialet i projektilen förångas med en våldsam explosionskrater som följd. Även "månhaven" är bildade genom nedslag, gigantiska kollisioner som bildat 30-100 mil stora sänkor omgivna av ringberg. Dessa händelser inträffade för ungefär fyra miljarder år sedan. Under några hundratal miljoner år därefter, då månen fortfarande hade ett aktivt inre, fylldes de största nedslagsbäckenen med lavaflöden underifrån och gav upphov till dagens stelnade lavaslätter. Redan med en måttlig kikare kan man dock se enstaka mer färska kratrar även på dessa slätter, vilket visar att bombardemanget inte helt upphört utan att många mil stora kratrar fortfarande bildas.

87. Välkommen Till Adobe GoLive 5 Göran lexell, Sammankallande anders andersson och Mattias lexell. Tillbaka. http://www.gnestabygden.d.se/b_lunda/new files/omforen.html

88. C&T Jovem - Página Inicial Translate this page Da Rússia, o astrônomo sueco anders lexell alertou Herschel que este haviadescoberto não apenas um cometa, mas um novo planeta do sistema solar. http://ctjovem.mct.gov.br/index.php?action=/content/view&cod_objeto=19296&Portal

89. Bd22.html lexell, anders Johan, 174084, 670 Leyell, se Leijell Leyonancker, se ävenLeijonancker o Lejonanker Leyonancker, Daniel (Young), 1627-88, 452 http://www.sblexikon.se/bd22.html

BAND 22 (utkom 1977-79) Kyrning, Nils, d. 1354, 16* Labatt, Leonard, 1838-97, 19 Lachmann, Clara, 1864-1920, 23 Lachmann, Jacob L, 1844-1909, 20 Lafrensen, Niclas, 1698-1756, 35 Lafrensen, Niclas, 1737-1807, 36 Lagberg, Johan Olof, 1789-1856, 38 Lager, K Fritjof, 1905-73, 41 Lagerberg, Adam Otto, 1726-98, 45* Lagerberg, Carl, 1708-67, 51 Lagerberg, S Carl P, 1859-1922, 46* Lagerberg, Joen C, 1888-1975, 55 Lagerberg, A Magnus E, 1844-1920, 45* Lagerberg, Otto, 1864-1922, 46* Lagerberg, Swen, 1672-1746, 47 Lagerberg, C Sven A, 1822-1905, 54 Lagerberg, K E Torsten, 1882-1964, 43 Lagerbielke, Axel, 1703-82, 57* Lagerbielke, Gustaf, 1777-1837, 62 Lagerbjelke, Gustaf, 1817-95, 70 Lagerbjelke, J Gustaf, 1860-1937, 59* Lagerbielke, Johan, 1778-1856, 58* Lagerbjelke, Johan Gustaf, 1745-1812, 60 Lagerbielke, Lucie, f Smith, 1865-1931, 59* Lagerbring, Carl, 1751-1822, 78 Lagerbring, Gustaf O, 1769-1847, 81 Lagerbring, Gustaf O R, 1847-1921, 83 Lagerbring, Pehr, 1732-99, 74* LagerBring, Sven, 1707-87, 74 Lagercrantz, Carl A E, 1898-1961, 87* Lagercrantz, Carl F G, 1883-1977, 88*

90. Uranus – Wikipedia Pietarilainen anders Johan lexell puolestaan ehdotti Yrjö IIIn Neptunusta jaIsonBritannian Neptunusta, Daniel Bernoulli Hypercroniusta ja Transaturnista http://fi.wikipedia.org/wiki/Uranus

Uranus Wikipedia. L¶yt¤minen L¶yt¤j¤t William Herschel L¶yt¶aika 13. maaliskuuta Kiertoradan ominaisuudet Keskiet¤isyys Auringosta km AU Eksentrisyys ... Kiertoaika Auringon ymp¤ri 84 y 3 d 15,66 h Synodinen kiertoaika 369,7 d Keskiratanopeus 6,8352 km/s Inklinaatio Kuiden lukum¤¤r¤ Fyysiset ominaisuudet P¤iv¤ntasaajan halkaisija 51 118 km Pinta-ala km² Massa kg Maan massaa Keskitiheys 1,29 g/cm³ Painovoima pinnalla 8,69 m/s² Py¶r¤hdysaika −17 h 14 m Akselin kaltevuus Albedo Pakonopeus 21,29 km/s Pinnan l¤mp¶tila alin: 59 K keski: 68 K ylin: Kaasukeh¤n ominaisuudet Kaasunpaine vaihtelee Koostumus Vety¤ Heliumia Metaania Ammoniakkia ... Hiilidioksidia havaittavasti Uranus on aurinkokunnan seitsem¤s planeetta Auringosta lukien. Se on kaasuj¤ttil¤inen, kooltaan kolmanneksi suurin Saturnuksen j¤lkeen ja massaltaan nelj¤nneksi suurin Neptunuksen j¤lkeen. Uranoksen mukaan nimetty planeetta on ainoa kreikkalaisen jumalan mukaan nimetty planeetta; kaikki muut on nimetty roomalaisten jumalien mukaan. Uranuksen t¤htitieteellinen symboli on . Planeetalla on himme¤ rengasj¤rjestelm¤ ja 27 tunnettua kuuta. Sis¤llysluettelo Rakenne Akselin kallistuma Magneettikentt¤ L¶yt¶ ja nime¤minen ... muokkaa Rakenne Uranus renkaineen ja sisimpine kuineen Hubble-teleskoopin kuvassa. Kaasukeh¤ss¤ on havaittavissa voimistunutta aktiviteettia.

91. The Neptune File - Tom Standage - Penguin UK anders lexell. A celebrated mathematician and astronomer from St Petersburg,Russia, decided to try a different approach. Instead of deriving a parabolic http://www.penguin.co.uk:8000/nf/Book/BookDisplay/0,,0_0140294643,00.html?sym=EX

92. WhoWasThere Reply anders lexell was 40 this year and would die in a further 4 years. Carl FriedrichHindenburg was 39 this year and would die in a further 28 years. http://www-history.mcs.st-and.ac.uk/history/cgi-bin/mathyear.cgi?YEAR=1780

93. WhoWasThere Reply anders lexell was born this year and would die in a further 44 years. There were78 mathematicians in our archive alive in the year 1740. http://www-history.mcs.st-and.ac.uk/history/cgi-bin/mathyear.cgi?YEAR=1740

94. Biographical Notes lexell, anders Johan (17401784). Swedish. Astronomer, mathematician. Professor ofastronomy at St Petersburg. He succeded Leonard Euler as professor of http://www.c18.rutgers.edu/pr/lc/bio.html

The Linnaean Correspondence LETTERS INTRODUCTION BIOGRAPHIES BIBLIOGRAPHY ... CONTACT Biographical notes Aa , Boudewyn van der (?-?). Dutch. Publisher and bookseller in Leiden. Aa , Pieter van der (1659-1733). Dutch. Publisher and bookseller in Leiden. Adanson , Michel (1727-1806). French. Botanist. Travelled in Senegal. An opponent of Linnaeus. Adler , Carl Fredrich (?-?). Adolf Fredrik (1710-1771). Swedish. King of Sweden. Reigned 1751-1771. Agnethler Academy of sciences of Petersburg Albinus , Bernhard Siegfried (1697-1770). German. Professor of anatomy at Leiden. Aldrovandi , Ulisse (1522-1605). Italian. Naturalist and ornithologist, physician and professor at Bologna. Allamand Allioni , Carlo (1725-1804). Italian. Professor of botany, Turin. Allstadius Amman , Johann (1707-1741). Curator of Hans Sloane's natural history collection. Professor of botany at the Imperial Academy of Sciences at St Petersburg. Amman , Paulus (1634-1691). German. Botanist, physiologist, Leipzig. Andrew , John (1710-1772). British. Student and Linnaeus's friend in Leiden, doctor of medicine at Oxford, physician at Exeter. Angerville Ankarcrona , Theodor (1687-1750). Swedish. Admiral, member of the Royal Swedish Academy of Sciences.

95. SWEDEN.SE - Sweden And St Petersburg The natural historian Erik Laxman (173796) and astronomer anders JohanLexell (1740-84), both Swedish Finns, were ordinary members, while Carl Linnaeus and http://www.sweden.se/templates/cs/Print_Article____5735.aspx

Sweden and St Petersburg by Bengt Jangfeldt, slavist and author Axel Oxenstierna, the great Swedish Chancellor, wrote that it was "beyond all doubt" that in Russia Sweden had "a false and mighty neighbour" who was not to be trusted. In 1615, this enemy was so much “on its knees” that the largest and best part of its territory was either in Swedish hands or laid waste. Yet, statesman that he was, Oxenstierna (1583-1654) understood that Russia could one day rise up again. “I readily avow and acknowledge” he therefore stressed, “that nothing could be more convenient, good, secure, necessary even, for our nation and fatherland than peace with Russia …” Oxenstierna's words sum up well the relationship between Sweden and Russia, one marked by enmity and rivalry, yet also by an understanding of, in Oxenstierna's own words, "the implications of being neighbours". Russian history has been linked from earliest times with the country which we today know as Sweden. While Norwegian and Danish Vikings expanded westwards, the Swedish campaigns went east. One important route led to Novgorod, or Holmg¥rd. From there it was possible to make ones way south on the River Dnieper to Kiev and thence, via the Black Sea, on to Constantinople, or Miklag¥rd. The Swedish raids on the eastern coast of the Baltic Sea were, however, not entirely dictated by the purse; there was also a missionary zeal on the part of the Swedes to convert the Russian tribes to the true faith. The invasion of Varangians - as the Vikings were called in the east - was followed by a 'crusade' in the 1150s, during which Finland was loosely incorporated with Sweden. At the end of the 13th century Swedish control over Finland was tightened; in 1293 the foundations of the fortress of Viborg were laid, and in 1300 a fortification was built at the estuary of the River Neva. This fortification, Landskrona, could however only be held for a year before being stormed by Russian troops. This was Sweden's first attempt to cut Russia off from the Baltic Sea.

96. Afstande I Solsystemet Mange andre astronomer målte på Venuspassagen; bl.a. kan nævnes, at finnen AndersJohan lexell, der sammen med Leonard Euler opholdt sig i Sct. Petersborg, http://www.rundetaarn.dk/dansk/observatorium/afstsolsys.htm

printer version Arrangementer Stjernebillederne Historien bag ... Astrolinks Hjem Afstandene i solsystemet. af Erling Poulsen Hovedformålet med astronomien er at finde menneskets plads i Kosmos. En væsentlig opgave i den forbindelse er, at finde afstandene til de forskellige astronomiske objekter. Størrelsen af Jorden og afstanden til Månen. De ældste og stadig ofte benyttede metoder bygger på trigonometri (trekantsgeometri). Jordens størrelse blev, efter at græske filosoffer var blevet overbevist om, at Jorden er en kugle, målt af Eratosthenes o. 250 f. Chr. Han konstaterede, at Solens kulminationshøjde i Aleksandria og Syrene i Ægypten var forskellig, og udfra den kendte afstand mellem byerne fandt han ret nøjagtigt Jordens omkreds. Nogenlunde på samme tidspunkt lykkedes det Aristarchos fra Samos at måle afstanden til Månen; den er så tæt på Jorden, at den har en målelig parallakse , ca. to månediametre for en basislinie lig jordradien. En endnu nøjagtigere måling af måneafstanden fandt Hipparchos fra Nikæa o. 150 f. Chr.; udfra varigheden af måneformørkelser lykkedes det at beregne radius i månebanen. Han fik måneafstanden til ca. 30 jorddiametre.

97. Le Catalogue Messier http://www.astro-rennes.com/initiation/catalogue_messier.php

accueil Livre d'Or, Forum, Recherche, ..., également accessibles en bas de page. vie de la SAR Les contacts de la SAR, ses activités, le planning, ... ... lexique 07/09/2005 05 h 01 Le catalogue Messier L'inventaire dressé par l'astronome Charles MESSIER, aujourd'hui officiellement arrêté à 110 entrées, est toujours l'un des catalogues d'objets célestes le plus utilisé par les amateurs d'astronomie. Il répertorie : 38 galaxies, 29 amas globulaires, 27 amas ouverts, 7 nébuleuses diffuses, 4 nébuleuses planétaires, 1 résidu de supernova et 4... ratons laveurs ? Charles Messier N é en Lorraine en 1730, Charles MESSIER est mort à Paris en 1817. Assistant de Joseph Nicolas DELISLE (1688 - 1768) à l'observatoire de la Marine Royale, il lui succède et y vécut toute sa vie d'astronome. Excellent observateur, c'est lui qui redécouvrit le premier la comète de Halley de retour à son périhélie en 1759, alors que la communauté scientifique doutait encore des lois de la mécanique céleste et de la gravitation. Charles MESSIER (Badonviller, 1730 - Paris, 1817). Les instruments de la deuxième moitié du XVIII e Le catalogue Messier L Mémoires de l'Académie Royale des sciences . Il ne contenait alors que les positions de 45 objets accompagnés d'un court descriptif. Les années suivantes de nouvelles découvertes l'incitèrent à publier un catalogue de 58 objets qui vinrent s'ajouter à la précédente liste. Rédigée dès 1781, puis publiée dans la

98. Zanimljivosti O Uranu Da je u pitanju planeta utvrdio je finski matematicar Andres Leksel (AndersLexell, 17401784) nekoliko meseci nakon sto je Hersel uocio objekat na nebu. http://www.astronomija.co.yu/suncsist/planete/Uran/zanimljivosti.htm

am@astronomija.co.yu Uran Otkrice Mit o Uranu Opste o Uranu Prstenovi ... Sadržaj AM uran Zanimljivosti otkrice Uran je otkrio 13. marta 1781. godine astronom amater Viljam Hersel, pomocu svog teleskopa od 6,2 inca koji je sam konstruisao. Hersel je zapravo samo utvrdio da posmatrani objekat nije zvezda, vec neki drugi objekat, najverovatnije neka kometa. Da je u pitanju planeta utvrdio je finski matematicar Andres Leksel (Anders Lexell, 1740-1784) nekoliko meseci nakon sto je Hersel uocio objekat na nebu. Leksel je izracunao orbitu novog tela, utvrdio da se ono nalazi na rastojanju od 19 a.j. i da je njen orbitalni period izmedju 82 i 83 godine. Izgleda da je nezavisno od Leksela i francuski astronom amater J. de Saron (maja 1781.) utvrdio da se radi o novoj planeti. (Nesto kasnije, 1794. u vreme Francuske revolucije J. de Saron je giljotiniran.) Da bi preciznije utvrdili orbitu Urana astronomi su tragali za nekim eventualno jos starijim podacima o Uranu. I zaista desilo se da je Uran bio osmatran vise puta (tacnije 21 put) pre Hersela. Naravno ti raniji osmatraci nisu znali da je rec o novoj planeti. Najstarije osmatranje Urana pripada Dzonu Flemstidu, 23. decembra 1690. kada je planeta bila u Biku. Osmatranja Urana pre Hersela Flamsteed 1690, 1712. i cetiri puta 1715.

99. ASTRONOMIE - SYSTÈME SOLAIRE - SYSTÈME SOLAIRE - 6 26-10-1366 (3,4). Halley 10-4-837 (5). Biela (3D/Biela) période 6,62 années, http://www.quid.fr/2005/07_13.htm

Accueil Tout sur tout Villes et villages de France Atlas Sélections Web ... Vente Garanti livres dvd cd portables ... tous les produits Aujourd'hui Mercredi 7 Septembre Ste Reine Quid 2005 36 860 Villes et Villages Atlas du Monde Quid Premium Mon compte Renouvellement Support / Questions L'univers ... Astronomie en france Contact Annoncer sur Quid Écrire à Quid Quid 2005 - Table générale ASTRONOMIE ... SYSTÈME SOLAIRE Possesseur de Quid 2005 ? 3 mois d'accès à www.quid.fr offerts SYSTÈME SOLAIRE - 5 SYSTÈME SOLAIRE - 7 Cher internaute, pour accéder aux données de Quid 2005, il vous suffit d'obtenir un code d'accès comme indiqué ci-dessous. 2 heure(s) indivisibles pour 1.80 euro(s) 3 mois pour 7.95 euro(s) Un an pour 14.95 euro(s) Un an multipostes 3 mois offerts Veuillez saisir votre code d'accès si vous disposez déjà de celui-ci : Code d'accès oublié ? Veuillez cliquer ici COMÈTES Approches récentes d'astéroïdes de la Terre : 4 179 Toutatis (xoxo xoxoxo) déxoxoxot xor xoxon xoxoy (xo.) 4-5-1989 (2 xoxoxo xoréxoxoèxos d'xoxoxon 4 xo 2,5 xo xo xoxoèxoe xoxon), xoxoe à 3,6 xoxoxoxo xo xo xo 8-12-1992 (xoxoxoxoxoxo xoxor), à 5,3 xoxoxoxo xo xo xo 29-11-1996, à 11 xoxoxoxo xo xo xo 31-10-2000, à 1,55 xoxoxoxo xo xo xo 29-9-2004, xoxoxoa à 7,4 xoxoxoxo xo xo xo 9-11-2008. 1983 TB (xoxo. 3 xo) xoxoe xo déxoxoxo xoxoxo xonée xo xou xoxo xoès.

100. JANNET Person Page Translate this page The summary for this Japanese page contains characters that cannot be correctly displayed in this language/character set. http://www.aerith.net/JANNET/person.html

$B?ML>(B JANNET Home Page $B$X(B $B$3$N%j%9%H$O;CDjE*$J$b$N$G!" satoisao@nifty.com )$B$^$G$4O"Mm$/$@$5$$!#(B $B@+L>(B $B@-(B $B9q@R(B $B Abell, George Ogden $B%(! <%Y%k(B, $B%8%g! <%8(B $B%*%0%G%s(B $BCK(B $B%"%a%j%+?M(B $B6d2OCD%+%?%m%0(B Abott, Charles Greeley <%k%:(B $B%0%j! <%j! <(B $BCK(B $B%"%a%j%+?M(B $BB@M[Dj?t$N@:L)B,Dj(B Adams, John Couch $B%"%@%`%:(B, $B%8%g%s(B C. $BCK(B $B%$%.%j%9?M(B Adams, Walter Sydney <(B $B%7%I%K! <(B $BCK(B $B%"%a%j%+?M(B $B91@1E7J83X(B, $B;k@~B.EY$NB,Dj(B Airy, George B. $B%(%"%j! <(B, $B%8%g! <%8(B B. $BCK(B $B%$%.%j%9?M(B $B%(%"%j! <%G%#%9%/(B,$B%0%j%K%C%8E7J8BfD9(B Aitken, Robert G. $B%(%$%H%1%s(B, $B%m%P! <%H(B G. $BCK(B $B%"%a%j%+?M(B $B#2=E@1%+%?%m%0(B Akiyama Toyohiro $B=);3(B $BK-42(B $BCK(B Aksnes, Kaare $B%"%/%9%M%9(B, $B%+! <%l(B $BCK(B $BE7J8NO3X(B Alfven, Olof G. $B%"%k%Y! <%s(B, $B%*%m%U(B G. $BCK(B <%G%s?M(B $B1'ChEE <'N.BNNO3X(B Alkock $B%*%k%3%C%/(B $BCK(B $B%$%.%j%9?M(B $BWB@1$NH/8+(B Arend, Sylvain $B%"%i%s(B, $B%7%k%Y%s(B

A  B  C  D  E  F  G  H  I  J  K  L  M  N  O  P  Q  R  S  T  U  V  W  X  Y  Z

Page 5     81-100 of 101    Back | 1  | 2  | 3  | 4  | 5  | 6  | Next 20